Vitsin ymmärtäminen

Tiistaina 11.1.2011 Helsingin Sanomissa ilmestyvässä Fingerpori-sarjakuvassa oli vitsi, joka meni ilman oikeaa taustatietoa monelta aivan ohitse.

Fingerpori HS:ssa 11.1.2011.

Nykyihminen ei ole kuitenkaan aivan avuton - onhan meillä Google ja Wikipedia! Google-haku sanalla "pikkupojat" tuottaa toisena hakutuloksena Wikipedian samannimisen artikkelin, jonka sivulataukset olivat samaisena päivänä nousseet 10 edellisen päivän ajalta laskettuun tilastolliseen keskiarvoon nähden 4907 prosenttia. Yksinkertaisesti sanottuna sivun lukukerrat nousivat pilviin, kuten alla oleva pylväskaavio osoittaa.

Artikkelin Pikkupojat katselukerrat Wikipediassa ajalla 1.-13.1.2011.

Ehkäpä tuon jälkeen stripille oli helpompi nauraa :)

Sarjakuvakolumnisti

Tänään ilmestyneen Tekstiiliopettaja-lehden (nro 4/2010) myötä tein uuden aluevaltauksen monisärmäisellä urallani: piirrän käsitöitä käsittelevää omaelämäkerrallista sarjakuvaa Tekstiiliopettajaliiton jäsenlehteen. Lehdessä ilmestymisen jälkeen julkaisen stripit sarjakuvablogissani Dork side of the force.

Tänään

Sarjakuvataiteilija Mari Ahokoivun tuorein Tänään... (HS Nyt-liite 43/2010) osuu sangen hyvin omiin fiiliksiin. Klikkaa nähdäksesi isompana.

Jos vain olisin oma itseni...?

Ninni osasi taas tiivistää satunnaisesti kumpuilevat ajatukseni yksiruutuiseen strippiinsä Maailman paino.

Ihailen ja samalla kadehdin (olematta kuitenkaan katkera) toisten upeaa kykyä ilmaista itseään piirtämällä - enkä nyt tarkoita vain tuota edellä linkkaamaani strippiä vaan ylipäätänsä Ninnin ja monen muun upeaa jälkeä. Aina välillä itsekin yritän jotain suhertaa, mutta ei oikein onnistu. Ja nyt kesän aikana vaikka jotain piirtäisinkin, ei skanneri satu olemaan täällä kesäasunnollani, joten viimeistään siihen se sitten jää. Jospa sitten syksyllä taas...

No, minä maalaan valolla ja pellavalla :)

Intertekstuaalisuus sarjakuvissa

Intertekstuaalisuus tarkoittaa tekstissä esiintyviä sekä implisiittisiä että eksplisiittisiä viitteitä muihin teksteihin. Sananmukaisesti intertekstuaalisuus tarkoittaa tekstienvälisyyttä. Se on keskeinen teoreettinen käsite nykyaikaisessa kirjallisuustieteessä.

Lähde: Wikipedia

Yksi selkeä esimerkki on Aiju Salmisen Potaatit, joka ilmestyi Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä taannoin. Alla valokuva stripeistä, jotka tosiaan ilmestyivät noin vieretysten. Hauska oivallus Salmiselta.

Tämän päivän Fingerpori sisältää myös vahvan intertekstuaalisuuden. Itse asiassa strippiä voi olla vaikea ymmärtää, ellei tiedä, mihin se viittaa.

Jarla viittaa stripillään kulttisuosiota saavuttaneeseen Garfield minus Garfield -nettisarjakuvaan, jonka saa toki ostettua ihan painettunakin versiona mm. Amazonista.

Garfield Minus Garfield is a site dedicated to removing Garfield from the Garfield comic strips in order to reveal the existential angst of a certain young Mr. Jon Arbuckle. It is a journey deep into the mind of an isolated young everyman as he fights a losing battle against loneliness and depression in a quiet American suburb. 

Lähde: http://garfieldminusgarfield.net/

"Karvinen ilman Karvista" pyrkii siis Karvisen poistamalla paljastamaan Eskon olemassaolon ahdistuksen. Usein Garfield minus Garfield on merkittävästi hauskempi kuin alkuperäinen sarjakuva. Suosittelen lukemaan.

Vaikkei Fingerporissa Karvista ole, mikä on luonnollisesti jutun idea, niin jokainen Fingerporia enemmän lukenut pystyy kyllä kuvittelemaan Karvisen tekemässä "jotain" yllä olevassa stripissä. Samalla strippi on Jarlan tribuutti Garfield minus Garfieldille, mutta ehkä myös osoitus Jarlan kieroutuneesta huumorintajusta. Ihan oikeasti, katsokaapa vain Heimo Vesaa, Karvista jota ei ole ja Heimo Vesan kissaa. Heh. Heh.

Lisätty 16.5.2010: Karvinen miinus Karvinen Egmont Kustannuksen Mustaa valkoisella -blogissa

Valokuvausta ja sarjakuvaa

Voi veljet sentään, Mika Lietzénin vinkkaamana taitaa mennä mielenkiintoinen sarjakuva tilaukseen: Emmanuel Guibertin piirtämä ja Didier Lefèvren kertomukseen ja valokuviin perustuva The photographer.

Sarjakuvan ja valokuvan yhdistelmää oleva teos kertoo Afganistaniin matkaavan valokuvaajan tarinaa. Tietenkin tositapahtumiin pohjautuen.

Koska Lietzén on niin mukavan kattavasti kirjoittanut teoksesta, suosittelen suoraan lukemaan sen, etten ala kirjoittaa hänen sanojansa uudelleen. Lisäksi voi myös vilkaista Lääkärit ilman rajoja -järjestön sivuilta vaikka kirjan kuvitusta.

Henkilökohtainen kuriositeettini heräsi viimeistään siinä vaiheessa, kun teos yhdistää kaksi kiinnostuksen kohdettani: valokuvauksen ja sarjakuvan. Ensin mainitun kohteena ja jälkimmäisen ilmaisumuotona. Toki kysymyksessä on myös poliittisesti mielenkiintoinen kirja, joka antaa varmasti mietityttävää Guy Delislen Merkintöjä Burmasta -sarjakuvan tapaan.

Kuin suoraan päiväkirjastani

Sarjakuva kertoo enemmän kuin tuhat blogimerkintää. Lue täältä isompana.

Sarjakuva: xkcd

Creative Commons Attribution-NonCommercial 2.5 License.