Näytetään tekstit, joissa on tunniste tietoturva. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tietoturva. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

Facebook, tietoturva ja suojattu yhteys

Jostain käsittämättömän typerästä syystä Facebook tarjoaa palveluaan oletuksena suojaamattoman yhteyden (eng. secure connection) välityksellä. Jos käyttäjä haluaa itse yhteyden suojatuksi, pitää se erikseen asetuksista laittaa päälle. Onneksi tästäkin on niin paljon jo meuhkattu netissä, ettei tarvitse kuin googlettaa sanoilla facebook suojattu yhteys ja hyviä tuloksia tulee pilvin pimein. Peräti Yleisradio kantaa sosiaalista vastuuta uutisoimalla aiheesta.

Mutta eipä se riitä, että käyttäjä on aloitteellinen, sillä Facebookin sovellukset (eng. app) saattavat kytkeä suojatun yhteyden pois päältä, mikäli käyttäjä haluaa sovellusta käyttää. Jos suojattua yhteyttä käyttää ja sovellus ei toimi suojatulla, tulee seuraavanlainen kysymys:


Oma ratkaisuni on muutenkin pitkään ollut se, etten käytä Facebookin sovelluksia, koska pelaaminen (esim. Farmville) ei minua kiinnosta enkä halua tietää kuka salkkareiden hahmo olisin (luultavasti Ismo). Toki olen joitain sovelluksia käyttänyt (esim. EduskuntaChat) ja joitain käytän edelleen, mutta pääpiirteissään yritän välttää niitä mahdollisimman paljon.

Jos käyttää suojattua yhteyttä on silloin selaimen osoiterivillä https-alkuinen osoite. Mikäli Facebook itse vaihtaa kertomatta yhteyden suojaamattomaksi, niin tuo s-kirjain katoaa http:n jälkeen. Suojatun yhteyden saa nopeiten takaisin päälle kirjoittamalla tuon https:// -rimpsun ennen www.facebook.com-osaa, eli https://www.facebook.com

Mitä tietoturvaan tulee, niin samalla lailla kuin sähköposteissa ja muuallakin netissä tulee käyttäjän välttää epäilyttäviä linkkejä. Esimerkiksi seuraavat otsikot ovat viime aikoina johtaneet ongelmiin:
SICK! I lost all respect for Miley Cyrus when I watched this video!

Watch Christina Aguilera get arrested just minutes ago!
Netistä löytyy paljon hyvää tietoa tietoturvasta jos vain on halua ja aikaa hieman perehtyä asioihin. Eikä aina tarvitse etsiä englanninkielisiltä sivuilta, sillä esimerkiksi suomalaisella tietoturvayhtiö F-Securella on sivuillaan artikkeleita aina digitaaliajan lasten kasvattamisesta ohjeisiin, miten välttyä roskapostilta.

Ehkä tärkein asia tietoturvassa on terve epäluulo. Lainaus F-Securen ohjeista:

Koska roskaposti on suunniteltu houkuttelemaan sinut napsauttamaan jotakin, mitä ei kannattaisi napsauttaa, sinun on taisteltava napsautushalua vastaan. Älä tartu tarjouksiin, jotka vaikuttavat liian hyviltä ollaakseen totta, koska ne ovat melkein poikkeuksetta huijauksia. Kieltäydy luvatuista julkkisten kuvista äläkä lähde mukaan nopeaa rikastumista lupaaviin juoniin. Suhtaudu epäluuloisesti sähköposteihin, joita saat tuntemattomilta ihmisiltä, vaikka he puhuttelisivat sinua etunimelläsi ja väittäisivät nähneensä sinut YouTube-videolla.

keskiviikko 4. elokuuta 2010

Avoin lähdekoodi ja tietoturva

Siis hä?

Voisiko joku kertoa Iltalehden päätoimittajalle, ettei avoin lähdekoodi ole yhtäläisyysmerkki sille, että tietoihin pääsee noin vain käsiksi (via Ossi). Voi jösses, että voikin olla suhteellisen suuren tabloid-lehden päätoimittaja noin pihalla...

Ilmainen vinkki: jos ei tiedä jostain, kannattaa kysyä joltain tutulta, vaikka siltä toimituksen kesätyöntekijältä. Ai niin, siinähän voi vaikka "menettää kasvonsa". Mutta hmm... kumpi onkaan pahempi, tuntea itsensä tyhmäksi toimituksessa vai päästellä tällaisia sammakoita:

Suomi on avoimeen lähdekoodin nimiin vannovana yhteiskuntana kenties erityisen haavoittuva.
Joskus avoin lähdekoodi on tietoturvallisempi kuin suljettu koodi. Jo ihan siitä syystä, että lukemattomat ihmiset pääsevät tutkimaan koodia ja voivat löytää sieltä aukkoja. Kun aukkoja löydetään, voidaan niitä myös korjata.

Suljettu koodi, joka sen sijaan on liikesalaisuus, on avoinna vain harvoille ja valituille. Siitäpä syystä monien suljettujen koodien ohjelmistojen aukot pysyvät pitkään salassa. Myös ohjelmistojen kehittäjiltä itseltään. Toki sellaisten isojen firmojen, kuten Microsoft, ohjelmistoja testataan hyvin tarkkaan myös Redmontin ulkopuolella, jotta aukot löytyisivät. Mutta suljettu koodi ei oletusarvoisesti tee ohjelmistoista yhtään parempia tai turvallisempia.