Näytetään tekstit, joissa on tunniste stereotypia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste stereotypia. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 23. tammikuuta 2011

Lasten värikoodaus

Päivän sitaatti:

[...] vasta 1900-luvulla alettiin värikoodata lapsia, ja aluksi kyseisten värien merkitys oli päinvastainen. Amerikkalaisten kotirouvien julkaisut neuvoivat pukemaan tytöt vaaleansiniseen, joka oli tyttömäisen lempeä, kun taas pojalle sopi "räväkämpi" pinkki.

Katkelma vastauksesta kysymykseen "Miksi punainen on tyttöjen ja sininen poikien väri?" Usko Siskoa -palstalla Helsingin Sanomissa 23.1.2011

sunnuntai 23. elokuuta 2009

Stereotypioita vahvistamassa

Yhtyneet kuvalehdet tuntuvat elävän jossain viime vuosituhannen puolella. Voi olla, että samanlaista ajattelua esiintyy muillakin lehdillä, mutta otanpa lehtien luokittelusta esimerkiksi Yhtyneet, kun se tiivistä asian ytimen äärettömän hyvin.

Joka lehtitalolla on ollut perinteinen naistenlehdet vs. miesten harrastelehdet -jaottelu. "Miestenlehdet" ovatkin sitten oma lukunsa, mutta ei tässä niistä sen enempää. Näiden kahden pääjaottelun lisäksi on sitten muut erikseen, esimerkiksi lasten ja nuoren lehdet. Käytänkin tässä kirjoituksessa miehille suunnatuista lehdistä nimitystä "miesten lehdet" erotuksena pornoteollisuuden "miestenlehdistä". Huomaa erikseen kirjoitetun ja yhdyssanan merkitysero.


On ymmärrettävää, että esimerkiksi Anna ja Moda ovat naistenlehtiä. Annassa käsitellään naisena olemista, naisten muotia, kauneudenhoitovinkkejä jne. Moda on käsityölehti, mikä ei vielä automaattisesti oikeuta sitä naistenlehdeksi, sillä voihan käsitöitä harrastaa myös miespuolinen (toim. huom. koira -> kalikka -> viu viu -analogia). Vaikka on toki myönnettävä, että tekstiilipuolen käsityöharrastajat ovat enimmäkseen naisia. Mutta Moda on naistenlehti juuri siksi, että sen kaavat, ohjeet ja mallit ovat naisille suunnattuja, kuten hameita, toppeja ja muita naistenvaatteita sekä käyttötavaroita.


Kun katson Yhtyneiden luetteloa miesten harrastelehdistä, mietin, mikä niistä tekee juuri miesten lehtiä. Harrasteisiin liittyviä ne toki kaikki ovat, mutta onko esimerkiksi golf niin sukupuolittunutta, että se pitää lukea miesten lehdeksi. Metsästystä ja kalastusta sekä Erää tilaavat varmasti enimmäkseen miehet, mutta kyseisten lehtien sisältämät asiat ovat myös lukuisten naisten harrastamia. Niiden luokitteleminen miehille ruokkii ennakkoluuloja eikä ainakaan madalla naisten kynnystä tutustua em. harrasteisiin.

Samoin tekniikkalehtien (Tekniikan Maailma, TM Rakennusmaailma, Vauhdin Maailma, Vene) jaottelu miesten lehdiksi voi jopa vieroittaa epävarmoja, identiteettiään etsiviä nuoria naisia. Vastaavasti se voi lisätä miehille paineita olla kiinnostuneita kyseisistä asioista, etteivät eroaisi massasta ja joutuisi kenties silmätikuiksi. Muistan ainakin nuorempana joskus kokeneeni kiusalliseksi sen, etten ollut tippaakaan kiinnostunut urheilusta, autoista tai vaikkapa armeijasta. Nyttemmin aikuisena tuommoiset asiat eivät tietenkään hetkauta tippaakaan, mutta silloin se oli hankalampi juttu.


Mielenkiintoinen juttu muuten on, että maalla asumiseen ja esimerkiksi vanhan talon kunnostamiseen erikoistunut lehti Maalla on luokiteltu naistenlehdeksi, kun taas maatilatalouden ammattilaisille ja alan sidosryhmille suunnattu Käytännön Maamies on erikoislehti. Asuminen ja lifestyle-jutut ovat naisten heiniä, mutta kun kysymyksessä on työnteko, on se joko miesten juttu tai erikoisalaa.

Kun kysytään median piilovaikuttamista, niin tässä on yksi esimerkki. Eikö näitä stereotypioita voisi jo vihdoin heittää romukoppaan?