N8-kamerakännykän kuvanlaatu

Nokia N8:n kamera on saanut eri testeissä hyviä arvosteluja, eikä syyttä. Itse olen ollut siihen myös äärimmäisen tyytyväinen. Käytännön osoitus kuvanlaadusta tuli tänään, kun Eurajoen kunnan tiedotuslehden uusimman numeron kansikuvana on viime talvena juuri N8:lla ottamani kuurankukkakuva.  Keittiön ikkunaan oli muodostunut kauniita kuurankukkasia, enkä töihin kiireessä lähtiessäni ehtinyt/jaksanut kaivaa järkkäriä, joten tyydyin kuvaamaan kuurankukkaset kännykällä.

Luonnollisesti myös yllä oleva kuva on myös otettu samaisella N8:lla. Alkuperäisen kuvan löydät Flickr'stä, jos vertailu kiinnostaa. Tosin lehden taittaja on hieman muokannut alkuperäistä, jotta se soveltuu kanteen paremmin. Ja jos oikeasti haluaa vertailla originaalia ja kansikuvaksi muokattua/painettua, niin silloin kannattaa hankkia käsiinsä oikea painotuote, koska tuosta yllä olevasta, työhuoneessani ottamastani kuvasta tuskin ihan hirveän tarkkaa analyysiä pystyy antamaan.

Eipä siitä kuitenkaan kauaa ole, kun en olisi uskonut kamerakännyköiden yltävän näinkin painokelpoiseen kuvanlaatuun.

Aamuhartaus parvekkeelta käsin

Näkymä parvekkeeltani tänään aamulla. Ei pöllömpi näkymä. Kuva otettu 250 mm:n polttovälillä, joka 1,6:n crop-kertoimen tuloksena on kinovastaavuudeltaan 400 mm. Riittää oikein mainiosti kirkon kuvaamiseen kotoa käsin.

Täysikuun oivallus

Rupesinpa heti hyräilemään Katri Helenan tunnetuksi tekemää Puhelinlangat laulaa -kappaletta. Siinähän Suomi-iskelmän kultakurkku kertoo, kuinka puhelinlangat laulaa ja taivaalla loistaa Kuu. Noh, joka tapauksessa alla hetki sitten ottamani kuva täysikuusta.

Täysikuu 17.7.2011

Oivallus oli siinä, etten ole tullut aikaisemmin ajatelleeksi, että Kuu on aina samassa asennossa suhteessa Maahan täysikuun aikaan. Toki tuo olisi ollut järjellä pääteltävissä, mutta ilman viime lokakuussa ottamaaani ensimmäistä täysikuusta olevaa kuvaa (alla) en olisi tuota varmaan koskaan tullut erikseen ajatelleeksi.

Sinänsä tylsää, sillä niin kauan kuin kuvaan Kuu-kuviani Raumalta käsin, näyttävät ne käytännössä aina samalta. Pitäisi varmaan matkata toiselle puolen Maata ihan vain päästäkseen kuvaamaan erinäköistä täysikuuta.

-> Korjaus 18.7.2011: Niinpä niin, ei pitäisi keskellä yötä blogata, kun asiavirheitä tuppaa tulemaan. Asiasta paremmin perillä olevat ystävät vinkkasivat irkissä, että "kuu pyörii oman akselinsa ympäri sellaisella nopeudella, että kaikkialla maapallolta kuuta katsottaessa se näyttää meille vain yhden puolensa". Ja nyt kun pirteämpänä asiaa muistelen, niin joo, noinhan se on. Facebookissa taasen muistutettiin, että siellä Kuun pimeällä puolella ovat ne natsit...

Täysikuu 24.10.2010

Ennen kuin kukaan ehtii saivartelemaan, ettei ylempänä oleva Kuu-kuva ole tismalleen täysikuun aikaan, niin toki huomaan että se on jo hivenen matkaa laskeva Kuu. Mutta ero täysikuuhun on mielestäni niin hiuksenhieno, että annan itselleni luvan sanoa sitä täysikuuksi.

Takaisin perusasioiden äärelle

Pari päivää sitten tein ensimmäistä kertaa ruokaa luultavasti kolmeen viikkoon, en ole ihan varma, mutta näin muistelisin. Sipulia pilkkoessani vesi tuli silmään siitä ikävästä, mitä tunsin ruoanlaittoa kohtaan. Huomasin kaipaavani omin käsin tehdyn ruoan makua, enkä tarkoita tällä olevani mikään gordonramsay tai jamieoliver. Tämä maku on sentimentaalista.

Tänään olen saanut nauttia vähintään yhtä pitkän tauon jälkeen täydellisen kiireettömästä aamusta, jonka ohjelman ainoina tähtinä olivat pannullinen kahvia ja päivän lehti. Tuntuu kuin olisin palannut kotiin pitkältä matkalta.

Tämä on taas niitä hetkiä, jolloin sopii kysyä, missä on mennyt vikaan, kun nämä ruoanlaitto- ja aamukahvihetket ovat jääneet näin vähiin. Asia vaatii pikaista puuttumista, ehkä jopa aiheen nostamista hallitusohjelmaan. Vetoan kansakunnan paremman tulevaisuuden puolesta, että ihmisillä pitää olla enemmän aikaa tehdä ruokaa ja nauttia aamukahvista lehden kera!



Kiireettömässä aamussa on ihanaa myös se, että ehtii nauttimaan vaikkapa kauniista auringonnoususta. Kuva on muuten otettu kännykkäkameralla, ihan kelpo otos laitteiston tason huomioiden. Kuvanottohetkellä kello oli noin varttia vaille viisi :)

Eräänä aamuna

Kotini lähellä on täyttömaasta rakennettu harju. Rauma on luonnostaan niin tasaista aluetta, että harjulle kapuaminen antaa uutta näkökulmaa kotikaupunkiini maisemallisessa mielessä.

Viisaus ei asu meissä

Jarnon innoittamana tänään vuorossa kuvan ja musiikkivideon synteesibloggaus. Perustuu tämänpäiväiseen tositapahtumaan.

Raksakuvan väliaikakooste

Videon kuvat on otettu 14.11.2010-27.1.2011 välisenä aikana. Ihan joka päivältä kuvia ei todellakaan ole, vaan olen kuvannut silloin, kun olen muistanut ja valoa on riittänyt. Pimeimpään aikaan en ehtinyt yleensä töistä kotiin riittävän ajoissa, joten kuvat jäi ottamatta.

Lisäksi kuvat on otettu käsivaralta. Kuvassa näkyvälle alueelle on aloitettu marraskuussa 2010 uuden kerrostalon rakentaminen, joka on jäänyt talvitauolle kaikesta päätellen. Eiköhän kuviin tule kevään myötä hieman eloa. Time lapse -menetelmällä tekemääni kuvakoostetta taltioin kännykälläni mahdollisimman usein suoraan Raksakuva-blogiini.




Lue lisää aikaisemmasta kirjoituksestani.

Talvinen Rauma: Myllymäki

Lähes pilvetön sinitaivas, sopivasti pakkasta ja ennen kaikkea paljon lunta. Siinä ainekset sunnuntaipäivän leppoisalle valokuvaussessiolle, joka kattoi lähinnä Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikön kampusalueen ja hieman Vanhaa Raumaa. Tässä postauksessa vain Myllymäen kuvat, vanha kaupunki seuraa myöhemmin, jahka ehdin hieman vilkaisemaan, mitä muistikortille oikein tallentuikaan.

Katso kaikki 15 kuvaa Flickr'stä sarjassa Talvinen Myllymäki.

Yksikön hallintorakennus

Päärakennus

Seminaarin tuulimylly

Osittainen auringonpimennys

Suomessa nähtiin tänään osittainen auringonpimennys, josta uutisoitiin näyttävin kuvin (kaunista katsottavaa esim. Yle ja HS).

Omalta kohdalta panostaminen jäi aika lyhyeen. Eipä sitä kesken työpäivää oikein hirveästi viitsinyt paneutua asiaan, joten kävin nopsaan ulkosalla ottamassa kuvan ja sitten kipin kapin takaisin sorvin ääreen. Tässä sitten rajausta lukuunottamatta käsittelemätön pikaräpsäisyn tulos:

Kuu peitti Auringon 4.1.2011.

Kuurankukkasia

Kuuran kukkasia piirtyneen sun ikkunaasi näin

Kuuran kukkia nyt kannan sisälläin

Lämpö päivänkään ei niitä sieltä pois voi sulattaa

Ne siellä kukkii mihin varjo lankeaa

(Joel Hallikainen: Kuurankukka)

Pakkanen oli tehnyt kauniit kuurankukkaset keittiöni ikkunaan. Paha vain, että aamulla oli niin kiire, etten ehtinyt/jaksanut kuvata niitä kuin kännykkäkameralla (Nokia N8). Vaan ovatpa nuo siihen nähden ihan hyvännäköisiä. Tosin kevyen kenttäeditoinnin niille tein.

Mustavalkomaanantai #52

Tällä kertaa mustavalkomaanantaissa on aiheena kuva-arvoitus. Oman arvoitukseni ratkaisemiseen ei tarvita mitään sherlockholmeseja tai herculepoiroteja, mutta onpahan kuitenkin.

Mitä olennaista eroa kuvien lampuilla on? Siis sellaista, mitä kuvien perusteella voi päätellä.

Kaksi n. 15 metrin etäisyydellä toisistaan olevaa lamppua Helsingin Ala-Malmilla. Kuvattu 12.12.2010.

Mustavalkomaanantai #51

Tämän maanantain teemana on itse tehty. Kuvavalintani onkin tällä kertaa hyvin konkreettinen mutta samalla myös abstrakti.

Itse tehty minä.

Aloitetaan konkretialla. Kuvassa minulla on päällä itse tekemäni Tarmo-naamari. Takavuosina eräisiin opiskelijakarkeloihin piti pukeutua joksikin julkisuuden hahmoksi. Kun en parempaa keksinyt, valitsin itseni. Tiedän, se on perin mautonta, mutta sopii minulle.

Otin naamastani kuvan, skaalasin sen n. 110-prosenttiseksi ja kävin paikallisessa kopiofirmassa tulostamassa sen värilliseksi ja samalla laminoimassa sen. Itse tehty siis.

Abstraktimmin haluan sillä ilmaista, että meistä jokainen tekee itse oman elämänsä suuret valinnat, tekee itse omaa elämäänsä. Tietenkään emme ole lähtökohdiltamme ja kasvuolosuhteiltamme samalla viivalla, mutta meille on annettu vapaa tahto ja tässä maassa monta muutakin vapautta, joiden vuoksi haluan ilmaista jokaisen olevan oman elämänsä sankari. Oma elämä, itse tehty.

Tekeminen on aktiivista, jonka tuloksena yleensä syntyy jotain, oli se sitten aineetonta tai selkää materiaa.

Muutakin symboliikkaa kuvasta voi toki löytää. Esimerkiksi roolin ottamisen ja julkisivun ylläpitämisen. Kuka tietää, minkälainen ilme minulla on naamarin takana ja mitä tunnen. Surua, iloa, tyhjyyttä, väsymystä vaiko odotusta?

Kuvaaja kuvassa

Hesarin valokuvaaja on päässyt itsekin kuvaan, tosin tuskin tarkoituksellisesti. Varjojen ja heijastusten kautta näkee yllättävän usein lehdissä, kuinka kuvaaja on ikuistanut itsensä mukaan. Tapahtuupa tätä minullekin.

Valokuvatorstai 186: Raja

Tämän viikon kuvani valokuvatorstaita varten ei ole valokuva vaan kuvaruutukaappaus Twitter-palvelusta.

Raja

Mustavalkomaanantai #49

Aiheena Lyhty. Kuvassa kevyesti hehkuva polttimo on sammumassa oleva studiosalaman 650 W:n halogeeniohjausvalo, pyöreä lamppu puolestaan on itse salama, tehoiltaan muistaakseni 800 W.

Valokuvatorstai 185: Ahneus

Aiheena ahneus. Ei järin omaperäistä tai jännittävää, mutta päästessäni nälkäisenä lounaalle, fiilis oli totaalisen ahne päästä mättämään ruokaa kupuun niin maan perusteellisesti. Vaikka eipä se kuvasta ihan välity. Noh, aina ei voi voittaa. 

Raksakuvaprojekti

Alkuvuodesta lähtien on taloni ulko-ovesta ollut rakennustyömaalle vain muutamia metrejä. Mietin jo silloin, josko taltioisi talonrakennuksen edistymistä kuvin, mutten tehnyt asian eteen mitään, mikä jäi sittemmin harmittamaan. Toisaalta kuvaaminen olisi katkennut joka tapauksessa kesän ajaksi, kun olin kolme ja puoli kuukautta Porvoossa. Nyt kun talo alkaa olla valmis, on viereen ruvettu rakentamaan uutta. Toistaiseksi vasta kaivuri on ruvennut valmistamaan pohjaa perustusten tekemistä varten.

Viime sunnuntaina päätin sitten aloittaa uuden valokuvasarjan nimeltä Raksakuvaprojekti. Pyrin ottamaan joka (arki)päivä yhden kuvan samasta alueesta. Olen katsonut itselleni soveltuvan kuvauspaikan, josta saan muutaman kiintopisteen avulla suunnattua kännykkäkameran kohti työmaata. Näin kuva-alue kohdistuu lähes samaan alueeseen, joten kuvista voi verrata myös vuodenaikojen kehittymistä. (Talvea odotellessa...)

Sitten joskus, kun talo on valmis, voisi kuvista tehdä time lapse -tyyppisen videon.

Käytän projektiin tarkoituksella kännykkäkameraa, ettei projektista aiheudu vaivaa itselleni. Kun voin ladata kuvat suoraan puhelimesta kuvablogiin, hoituu kuvan ottaminen sopivasti kotiin tullessa.

Mustavalkomaanantai #47

Mustavalkomaanantai #47: Kollaasi

Valokuvatorstai 183: !

Valokuvatorstain aiheena !

Joku syönyt pienen siivun!?

Mustavalkomaanantai #46

Haaste #46: kello