Taloudesta ei uutisoitavaa

Taloudessa ei nähtävästi ollut tapahtunut mitään erityisen mainittavaa, sillä Helsingin Sanomien uutisetusivulle (s. 3) ei ollut nostettu yhtään uutista vinkiksi.

Vaan oiskohan kuitenkin taittomoka.

Miesaskartelua

Piti ihan tarkistaa, oliko päivän sitaatin kirjoittaja sama heppu, joka teki maaliskuussa jutun nypläämisestäni. Kirjoittajan nimeä ei mainita, mutta ainakin juttu alkaa perin tenhoavasti:

Tuntuuko pitsinnyplääminen turhalta nysväämiseltä? Käykö piparien pyörittämien hermoille? Jos näin on, niin mies, askartele itsellesi ikioma perho!

Vastahan viime viikolla tuli pipareitakin pyöriteltyä. Tai enimmäkseen kyllä katsoin sujuvasti vierestä, mutta toimin uunivahtina ja kuorrutin ahkerasti.

Lähde: Satakunnan Kansa - Viikon video: Miesaskartelua näppäränäppisille

Kuvaaja kuvassa

Hesarin valokuvaaja on päässyt itsekin kuvaan, tosin tuskin tarkoituksellisesti. Varjojen ja heijastusten kautta näkee yllättävän usein lehdissä, kuinka kuvaaja on ikuistanut itsensä mukaan. Tapahtuupa tätä minullekin.

Tänään uutisissa

Uutisissa tänään Jungnerista.

Avoin lähdekoodi ja tietoturva

Siis hä?

Voisiko joku kertoa Iltalehden päätoimittajalle, ettei avoin lähdekoodi ole yhtäläisyysmerkki sille, että tietoihin pääsee noin vain käsiksi (via Ossi). Voi jösses, että voikin olla suhteellisen suuren tabloid-lehden päätoimittaja noin pihalla...

Ilmainen vinkki: jos ei tiedä jostain, kannattaa kysyä joltain tutulta, vaikka siltä toimituksen kesätyöntekijältä. Ai niin, siinähän voi vaikka "menettää kasvonsa". Mutta hmm... kumpi onkaan pahempi, tuntea itsensä tyhmäksi toimituksessa vai päästellä tällaisia sammakoita:

Suomi on avoimeen lähdekoodin nimiin vannovana yhteiskuntana kenties erityisen haavoittuva.

Joskus avoin lähdekoodi on tietoturvallisempi kuin suljettu koodi. Jo ihan siitä syystä, että lukemattomat ihmiset pääsevät tutkimaan koodia ja voivat löytää sieltä aukkoja. Kun aukkoja löydetään, voidaan niitä myös korjata.

Suljettu koodi, joka sen sijaan on liikesalaisuus, on avoinna vain harvoille ja valituille. Siitäpä syystä monien suljettujen koodien ohjelmistojen aukot pysyvät pitkään salassa. Myös ohjelmistojen kehittäjiltä itseltään. Toki sellaisten isojen firmojen, kuten Microsoft, ohjelmistoja testataan hyvin tarkkaan myös Redmontin ulkopuolella, jotta aukot löytyisivät. Mutta suljettu koodi ei oletusarvoisesti tee ohjelmistoista yhtään parempia tai turvallisempia.

Oikeinko asiantuntijalta?

Päivän sitaatti:

Kiviniemi oli Ruotsissa kuin kotonaan pellavaisessa aniliininpunaisessa kotelomekon tyyppisessä asussaan. HS hankki lausunnon hänen asustaan Suomen ulkoministeriön kautta, jotta välttyisi virheiltä. Tosin asiantuntijakaan ei ollut aivan varma kotelomekosta.

Ruotsin media tivasi Kiviniemeltä suhtautumista kotelomekon kuvaamiseen. Hän viittasi rauhallisesti tasa-arvoministerinsä sanomisiin naisministereiden kuvaamisesta.

HS 29.6.2010 "Naapurimaiden porvarijohtajilla oli ensitreffeillä samat ongelmat"

Jälkikommenttina täytyy kysyä, oliko mainittu asiantuntija juuri pukeutumisen asiantuntija vai kenties jonkin muun alan ekspertti. Toisekseen täytyy sanoa, että sekä Suomen että Ruotsin lehdistöt osaavat kyllä hienosti puuttua olennaisuuksiin.

Oletko yllätyskepulainen?

Päivän mediasanan tarjosi Helsingin Sanomat uutisellaan valekepulaisista. Kokonaisten perheiden pakkoliittämisestä puolueen jäseniksi tunnettu Suomen Keskusta on ollut tänään uutisissa asiasta, joka saattaisi mennä tietyissä piireissä kunnianloukkauksen piiriin: useat ihmiset ympäri Suomea ovat saaneet viime päivinä postissa keskustan jäsenkirjeen ja -kortin, vaikkeivät ole koskaan liittyneet tai tienneet kuuluvansa puolueeseen.

Valejäsenyys on ilmiönä tuttua järjestöissä, joiden tuki on jollain tapaa riippuvainen jäsenten määrästä. Silti keskustan toiminta on sanalla sanoen härskiä. Miksikään tietojärjestelmävirheeksi tätä on turha yrittää selittää, sillä jostain ja jonkun ihmisen toiminnan vuoksi ne nimi- ja osoitetiedot keskustan jäsenrekisteriin ovat menneet. Eikä semmoista rekisteriä olekaan, minne itsestään tupsahtaa olemassa olevien ihmisten tietoja aivan itsestään - siis yllättäen ja pyytämättä.

Oletko sinä yllätyskepulainen?

Ja tätä yritettiin salata

Yhdysvaltain armeijan sotilaat surmasivat siviilejä Apache-helikopterista Bagdadissa kesällä 2007. Wikileaks paljastaa asian sivustollaan 2010. Eikä aikaakaan kun internet reagoi asiaan.

En ala toistamaan jo sanottua, koska Jukka tiivisti olennaisen jo. Lukekaa.

Pilvee, pilvee

Juicehan sen jo tiesi, vaikka eri asiasta lauloikin.

Pilvi on yksi IT-alan 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen the sanoista. Selkeästä syystä moni on saanut sanan eri merkityksistä väännettyä vitsiä. Vaan onpa hauskaa, että media muuttaa juttujaan, oli sitten syynä palaute tai sen pelko.

Nimittäin syötteenlukijani nappasi IT-viikon uutisen, josta alla kuvaruutukaappaus. Otsikko on kuitenkin: Logica kauppaa pilveä Suomessa.



Toki halusin lukea uutisen, joten klikkasin linkkiä. Uuteen välilehteen avautunut sivu sisältää kuitenkin uutisen hieman eri otsikolla: Logica pukkaa pilveä Suomeen.




Nähtävästi alkuperäisen kaksinaismerkitys oli jollekin liikaa ja se päätettiin vaihtaa. Tämäntyylinen jälkimuokkaus on tosin ihan arkipäivää nettiuutisissa. Yleensä syynä on tosin normaalisti huono otsikointi tai uutisen täydentyminen myöhemmin saadun tiedon perusteella.

Tapaukset ökkömönkiäinen ja Sellon ampumavälikohtaus

Tämä blogikirjoitus käsittelee internetin ihmemaata kahdella erityyppisellä kirjoituksella. Ensin arkisempi, sitten paljon ikävämpi.

* * *

Eilen siivotessa löysin oudolta näyttävän ökkömönkiäisen. Huonolla biologiantuntemuksellani olisin sanonut, että se on jonkin sortin mato. Otus rupesi häiritsemään, niin otin siitä parit kuvat ja latasin ne sivuilleni. Sitten huhuilin hetkisen yhdellä irkkikanavalla, olisiko jollain tarkempaa tietoa otuksesta, edes nimeä. Ylemmässä kuvassa kymmenen sentin kolikko havainnnollistaa otuksen kokoa. Eihän se ollut kuin muutaman millimetrin pituinen.





Eipä siinä kauaa kestänyt, kun sain vastauksen: se ei ole mato vaan vyöturkiskuoriainen. Sain linkit Wikipedian artikkeliin ja Flickr-kuvanjakopalvelussa olevaan kuvaan. Kuvan perusteella pystyin tunnistamaan otuksen samaksi kuin löytämäni mönkijän, ja Wikipedian artikkelissa ollut kuvaus täsmäsi.

Tunnistuskysymykseni esitin 22.32, vastauksen sain 22.54, joten keskiviikkoillaksi sanoisin, että se on aika hyvin. Eihän asiat aina näin helposti hoidu, mutta onpahan ainakin hyvä esimerkki verkostoitumisen voimasta. Vastaavalla tavalla itse autan muita, mikäli vain osaamiseni sen mahdollistaa.

* * *

Tänään taas olen saanut hämmästellä toisen asian suhteen. Kukaan ei ole varmaan pystynyt välttymään Espoon Sello-kauppakeskuksessa tapahtuneen ampumavälikohtauksen uutisoinnilta. Ensimmäisten uutisten tultua tapahtuneesta keskusteltiin parillakin irkkikanavalla. Tämän lisäksi Twitterin välityksellä rupesi tapahtumaan vilkas tiedonvälitys, painottuen eri medioiden uutisointiin ja huhuihin.

Pian Twitter-viserrysten (eng. tweet) kautta saattoi lukea ampujan nimen, kotiosoitteen ja auton rekisterinumeron. Irkissä levisi luotettavaa lähdettä vailla oleva "tieto", että ampuja on etsintäkuulutettu Serbiassa jo vuodesta 1995 sotarikosten vuoksi. Näiden lisäksi kaikenlaisia spekulointeja en edes jaksa luetella.

Ehkä omalla tavallaan hämmästyttävin tilanne oli, kun Poliisi julkaisi Facebookin kautta tiedot ja tuntomerkit epäillystä. Seuraan Twitter- ja Facebook-päivitysten virtaa TweetDeck-ohjelmalla, joten päivitystieto tuli poliisilta sangen liukkaasti.

Identtiset kaksoset

Identtiset kaksoset
Originally uploaded by Tarmo Thorström

Hauska yhteensattuma: Hesarin NYT-liitteessä ja Vihreässä Langassa oli keksitty sama asia. Koomisuutta täydentää, että lehdet ilmestyivät samana päivänä ja olivat molemmat vuoden 2009 39. numeroita.

Montako sivua?

Montako sivua?
Originally uploaded by Tarmo Thorström

Helsingin Sanomissa on 20.9.2009 XXX sivua luettavaa.

Vai onko kyseessä aikuisviihdeliite?

Stereotypioita vahvistamassa

Yhtyneet kuvalehdet tuntuvat elävän jossain viime vuosituhannen puolella. Voi olla, että samanlaista ajattelua esiintyy muillakin lehdillä, mutta otanpa lehtien luokittelusta esimerkiksi Yhtyneet, kun se tiivistä asian ytimen äärettömän hyvin.

Joka lehtitalolla on ollut perinteinen naistenlehdet vs. miesten harrastelehdet -jaottelu. "Miestenlehdet" ovatkin sitten oma lukunsa, mutta ei tässä niistä sen enempää. Näiden kahden pääjaottelun lisäksi on sitten muut erikseen, esimerkiksi lasten ja nuoren lehdet. Käytänkin tässä kirjoituksessa miehille suunnatuista lehdistä nimitystä "miesten lehdet" erotuksena pornoteollisuuden "miestenlehdistä". Huomaa erikseen kirjoitetun ja yhdyssanan merkitysero.

On ymmärrettävää, että esimerkiksi Anna ja Moda ovat naistenlehtiä. Annassa käsitellään naisena olemista, naisten muotia, kauneudenhoitovinkkejä jne. Moda on käsityölehti, mikä ei vielä automaattisesti oikeuta sitä naistenlehdeksi, sillä voihan käsitöitä harrastaa myös miespuolinen (toim. huom. koira -> kalikka -> viu viu -analogia). Vaikka on toki myönnettävä, että tekstiilipuolen käsityöharrastajat ovat enimmäkseen naisia. Mutta Moda on naistenlehti juuri siksi, että sen kaavat, ohjeet ja mallit ovat naisille suunnattuja, kuten hameita, toppeja ja muita naistenvaatteita sekä käyttötavaroita.

Kun katson Yhtyneiden luetteloa miesten harrastelehdistä, mietin, mikä niistä tekee juuri miesten lehtiä. Harrasteisiin liittyviä ne toki kaikki ovat, mutta onko esimerkiksi golf niin sukupuolittunutta, että se pitää lukea miesten lehdeksi. Metsästystä ja kalastusta sekä Erää tilaavat varmasti enimmäkseen miehet, mutta kyseisten lehtien sisältämät asiat ovat myös lukuisten naisten harrastamia. Niiden luokitteleminen miehille ruokkii ennakkoluuloja eikä ainakaan madalla naisten kynnystä tutustua em. harrasteisiin.

Samoin tekniikkalehtien (Tekniikan Maailma, TM Rakennusmaailma, Vauhdin Maailma, Vene) jaottelu miesten lehdiksi voi jopa vieroittaa epävarmoja, identiteettiään etsiviä nuoria naisia. Vastaavasti se voi lisätä miehille paineita olla kiinnostuneita kyseisistä asioista, etteivät eroaisi massasta ja joutuisi kenties silmätikuiksi. Muistan ainakin nuorempana joskus kokeneeni kiusalliseksi sen, etten ollut tippaakaan kiinnostunut urheilusta, autoista tai vaikkapa armeijasta. Nyttemmin aikuisena tuommoiset asiat eivät tietenkään hetkauta tippaakaan, mutta silloin se oli hankalampi juttu.

Mielenkiintoinen juttu muuten on, että maalla asumiseen ja esimerkiksi vanhan talon kunnostamiseen erikoistunut lehti Maalla on luokiteltu naistenlehdeksi, kun taas maatilatalouden ammattilaisille ja alan sidosryhmille suunnattu Käytännön Maamies on erikoislehti. Asuminen ja lifestyle-jutut ovat naisten heiniä, mutta kun kysymyksessä on työnteko, on se joko miesten juttu tai erikoisalaa.

Kun kysytään median piilovaikuttamista, niin tässä on yksi esimerkki. Eikö näitä stereotypioita voisi jo vihdoin heittää romukoppaan?