Saksalaiseksi Norbertiksi esittäytynyt mies kertoi harmissaan, että etsi kartalta leirintäaluetta, koska tietojensa mukaan bed & breakfasteihin ei enää kyseiseen, kovin myöhäiseen kellonaikaan päässyt eikä hotellien hinnoittelu oikein kuulunut budjettiin. Niinpä hän sitten kysyi, tiedänkö edullisia majoituksia tai missä tämä leirintäalue oikein sijaitsee.
Kun olen itsekin yhtä ja toista reissuilla kokenut ja saanut vastaanottaa ihmisten ystävällisyyttä ja avuliaisuutta, päätin tarjota Norbertille yösijan kotoani, maksutta tietenkin. Siinä kun päästiin paremmin jutun alkuun niin keksin sitten tarjota miehelle kunnon annoksen suomalaisuutta ja kävin pistämässä saunan kuumaksi. Pari olutta kylmään ja saunan lämpeämistä odotellessa sitten lyhyt kävelykierros Vanhaan Raumaan.
Mukulakivikatuja seurannut sauna oli napakymppi - olihan se samalla myös Norbertin ensimmäinen suomalainen sauna - eivätkä tervaoluet jääneet kauaksi aikaa pulloon happanemaan. Saunomisen jälkeen asunnolle kävellessämme saksalainen halusi jotenkin kuitenkin kiittää ystävällisyydestäni ja vaikka tarjota minulle ruoan, joten kävelytin hänet siihen ainoaan paikkaan, joka sunnuntai-iltana on enää auki: Santun autogrillille. Onhan se kunnon suomalainen snägärimättö jo itsessään myös kokemuksen arvoinen asia, joten kun minä mutustin pekonihampurilaistani ahmi Norbert megahampurilaistaan lausahtaen, että on muuten McDonaldsia huomattavasti parempaa.
 |
| Norbert Autogrillillä megahampurilaisen kera. |
Mies jatkaa maanantaina aika pian matkaansa (Saksa-Puola-Ruotsi-Ahvenanmaa-Rauma-Helsinki-Saksa), mutta sovimme silti, että ennen lähtöä käydään autollani pyörähtämässä pikapikaa Sammallahdenmäen pronssikautisella hautakiviröykkiöllä. Rauman kahdesta Unescon maailmanperintökohteesta se paremmin tunnettu eli Vanha Rauma oli kuitenkin se varsinainen syy, mikä Norbertin juuri Raumalle oli ajanut, joten olisihan se ollut sääli jättää mies ilman sitä toistakin kokemusta. Olisi hän voinut sinne pyöräilläkin, mutta totesi saavansa fillarointia muutenkin ihan riittävästi, ettei tuo autoajo häntä haittaa. Varsinkin kun aikataulu oli hänellä itse asiassa varsin tiukka.
Näin sitä taas tutustuu uusiin ihmisiin, saa mielenkiintoisia kokemuksia ja jotain muisteltavaa myöhemmäksi, kun kohtaa asiat ja ihmiset avoimin mielin eikä säikähdä ihan vähästä. Tunne oli taas kerran positiivisesti molemminpuolinen.
