maanantai 19. elokuuta 2013

Se on loppu nyt!

Tämä blogi on ollut niin kauan kuolleena, että lienee syytä julistaa se virallisesti kuolleeksi. Minulla ei ole enää mitään sanottavaa tai sitten olen vain kyllästynyt tällaiseen yleisblogiin. Miten vain, niin tämä päivitys jääköön viimeiseksi.

Netistä en kuitenkaan katoa. Pitsijutuista kirjoittelen edelleen osoitteeseen www.thorstrom.com ja hörhöilyjäni voi seurata sekä Facebookissa että Twitterissä. 

Nettisivuilleni thorstrom.comiin laittelen ehkä hieman siistittyjä sisältöjä pitsin ympäriltä, Facebookiin enemmän keskeneräisiä projekteja ja muuta jännää - kuitenkin lähes yksinomaan pitsin ympäriltä, mutta Twitterissä jorinoin myös muista asioista. 

Toisin sanoen kanavat eivät ole toistensa klooneja, vaan käytän niitä hieman eri tarkoituksiin ja eri sisällöin, vaikka päällekäisyyksiäkin tulee.

Twitteriin ja Facebookiin tulee automatisoidusti tieto uudesta sisällöstä thorstrom.comissa, joten jompaa kumpaa kanavaa käyttämällä pysyy päivityksistä hyvin perillä.

perjantai 7. syyskuuta 2012

Paluu tulevaisuuteen

Viime helmikuusta lähtien määräaikaisen päivätyöni loputtua olen keskittynyt pääasiassa opiskelemaan. Toki vähän siinä sivussa pitsiäkin on tullut nyplättyä, mutta siinäpä se. Ja hyvä niin. 

Keväällä suorittamani opinnot menivät kaikki kuten pitikin, mikä oli positiivinen yllätys. Kun on ollut opinnoista poissa ja muutenkin opintomenestys on ollut mitä sattuu, niin kyllä se jonkinlainen henkinen kynnys nousee eikä edistyminen olekaan niin helppoa kuin voisi kuvitella.

 

Nyt keväällä alkanut hyvä tahti jatkuu ja on ihan täysin mahdollista ja todennäköistä, että ensi vuoden puolella, oli se sitten kesä tahi syksy, valmistuisin viimein. Sopisi kuvaan, onhan nyt menossa jo kymmenes vuosi. Tai yhdestoista, jos lasketaan siitä, kun olen kirjautunut yliopistoon. Ensimmäisen vuoden olin kuitenkin poissaolevana suorittaessani siviilipalvelusta. Ja näinä vuosina olen ollut työelämässä useamman vuoden, niin enpä oikein osaa sanoa, montako vuotta olen oikeasti opiskellut. Joka tapauksessa olen ollut elämästäni noin kolmanneksen yliopistossa kirjoilla. Sen tosiseikan voi sanoa hyvin monella eri tapaa, mutten enää jaksa ajatella, minkälainen tunnelataus siihen pitäisi laittaa. Elän huomista varten, en eilistä.

 

Koulutus ei ole automaattisesti sama kuin ammatti. Opettajana työskenteleminen toki kiinnostaa, mutta työntekijätarjonta Raumalla ylittää vapautuvien paikkojen määrän moninkertaisesti. Joten jo ihan tilastojen puolesta on todennäköistä, että työllistyisin valmistuttuani muualle kuin perusopetukseen. En pidä ajatusta epämiellyttävänä, sillä vuosien varrella olen kirjaimellisesti viihtynyt hyvin erilaisissa työpaikoissa eri aloilla. Joka tapauksessa varmin asia on Raumalla pysyminen, sillä tänne olen kotiutunut. Muuttamista tuli muuten taas harrastettua. Uusi koti vain lisää hyvää tsemppiä tehdä opinnot loppuun. Pitkästä aikaa elämässä tapahtuu paljon hyviä asioita. Ikäviäkin toki on, mutta niinhän ihmiselämässä aina. Keskityn mielummin hyviin.

 

Syksyn saapumisen huomaa siitä, että selaa kansalaisopiston kurssiesitettä kiinnostuneena. Olisi niin paljon kiinnostavia asioita, mitä haluaisin opiskella. Harrastaminen, monenlainen tekeminen on ollut minulle merkittävä tapa elää. Sysäsin kuitenkin kurssiesitteen sivuun ja ajatuksen uuden kielen opiskelusta myöhempään ajankohtaan, sillä minulla on jo opiskeltavaa, jossa työsarka ei ihan heti lopu. Olen karsinut harrastamisen niin, että säännöllisesti toimin enää ylioppilasteatterin parissa. On pakko pitää suitset tiukkana oman innostumisen kanssa, että jää aikaa ja energiaa olennaiseen. Minä kun innostun helposti ja kaikki kiinnostaa, kaikkea olisi päästävä oppimaan.

 

Jos uusien juttujen sijaan vähän kuitenkin ylläpitäisi vanhoja. Kuten bloggaamista. Aktiivisesti en ole sitä tehnyt aikoihin. Kysymys kuuluukin, mistä kirjoitan ja kenelle. Jonkun aiheen ympärille kirjoittaminen olisi hyvä haaste itselle, mutta siinä on se ikävä puoli, että rajoittaa muita satunnaisia aiheita. Ja vaikken nykyään kovin aktiivisesti valokuvaa, niin aina toisinaan tulee tartuttua kameraan ja olisi mukava pistää kuvia esille ja kirjoittaa niistä ajatuksia. Lukuvuoden aikana on varmasti odotettavissa monenlaista ylä- ja alamäkeä opintojen suhteen, joten eiköhän niistäkin löytyisi jotain kirjoitettavaa. Pahasti näyttää siltä, että tämä pysyy tällaisena yleisblogina, missä ei ole punaista lankaa lainkaan. Tajunnanvirtaa, oikea jämäajatusten kaatopaikka. Kirjoitan siis itselleni. Jäsennän omaa ajatteluani. Enkä lupaa mitään kirjoitusten säännöllisyydestä, laadusta tahi kiinnostavuudesta.

 

Kirjoitan siis elämästäni - siinä määrin mitä sisäisen suodattimen läpi on turvallista päästää.

 

Vaikka edellä kirjoitin, että harrastaminen pysyy teatterin piirissä, niin satunnaisesti teen toki muutakin. Esimerkiksi kelvannee tämä viikonloppu. Istun tätä kirjoittaessani linja-autossa matkalla Helsinkiin, jossa työskentelen talkoohommissa järjestystä valvoen Helsingin Sarjakuvafestivaaleilla. Suosittelen tapahtumaa lämpimästi.

 

Loppukaneettina todettakoon, että harrastan tosiaan teatteria, mutta nyplääminen on minulle elämäntapa.

keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

Taas telkkarissa

Jos joku ei vielä tiennyt niin ylihuomenna eli perjantaina 16.3.2012 esiinnyn MTV3:n Korkojen kera -ohjelmassa klo 20:05-21:00.

Olen pienessä sivuroolissa opettaen ohjelman juontajia ja raumalaisia haastajia nypläämään ja sitten tuomaroin heidän välisen kisan.



Kuva: Moskito Television

torstai 1. joulukuuta 2011

N8-kamerakännykän kuvanlaatu

Nokia N8:n kamera on saanut eri testeissä hyviä arvosteluja, eikä syyttä. Itse olen ollut siihen myös äärimmäisen tyytyväinen. Käytännön osoitus kuvanlaadusta tuli tänään, kun Eurajoen kunnan tiedotuslehden uusimman numeron kansikuvana on viime talvena juuri N8:lla ottamani kuurankukkakuva.  Keittiön ikkunaan oli muodostunut kauniita kuurankukkasia, enkä töihin kiireessä lähtiessäni ehtinyt/jaksanut kaivaa järkkäriä, joten tyydyin kuvaamaan kuurankukkaset kännykällä.


Luonnollisesti myös yllä oleva kuva on myös otettu samaisella N8:lla. Alkuperäisen kuvan löydät Flickr'stä, jos vertailu kiinnostaa. Tosin lehden taittaja on hieman muokannut alkuperäistä, jotta se soveltuu kanteen paremmin. Ja jos oikeasti haluaa vertailla originaalia ja kansikuvaksi muokattua/painettua, niin silloin kannattaa hankkia käsiinsä oikea painotuote, koska tuosta yllä olevasta, työhuoneessani ottamastani kuvasta tuskin ihan hirveän tarkkaa analyysiä pystyy antamaan.

Eipä siitä kuitenkaan kauaa ole, kun en olisi uskonut kamerakännyköiden yltävän näinkin painokelpoiseen kuvanlaatuun.

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Taloudesta ei uutisoitavaa

Taloudessa ei nähtävästi ollut tapahtunut mitään erityisen mainittavaa, sillä Helsingin Sanomien uutisetusivulle (s. 3) ei ollut nostettu yhtään uutista vinkiksi.


Vaan oiskohan kuitenkin taittomoka.

maanantai 31. lokakuuta 2011

Aamuhartaus parvekkeelta käsin

Näkymä parvekkeeltani tänään aamulla. Ei pöllömpi näkymä. Kuva otettu 250 mm:n polttovälillä, joka 1,6:n crop-kertoimen tuloksena on kinovastaavuudeltaan 400 mm. Riittää oikein mainiosti kirkon kuvaamiseen kotoa käsin.

Pyhän Ristin kirkko aamutuimaan

lauantai 22. lokakuuta 2011

Molempia yhdistää kulttuuri

Koin aamulla melkoisen ahaa-elämyksen. Rocklaulaja Rob Halfordin ja kirjailija Paulo Coelhon yhdennäköisyys on niin suuri, että ehkäpä he ovatkin yksi ja sama henkilö?