Joulu tulee pian, kertoi jo ensimmäisenä opiskeluvuotenani sittemmin edesmennyt kasvatustieteen lehtori.
Joulun tulon tuntee lähinnä stressinä. Ei joulusta, vaan siitä, että tämän vuoden puolella pitäisi vielä saada vaikka mitä opiskelujuttuja tehtyä. Liian paljon tekemistä, liian vähän aikaa. Liian vähän selkärankaa.
Mieleen tulee vain jossain näkemäni sarjakuvablogi, jossa tekijä oli piirtänyt itsensä ottamassa itseään niskasta kiinni. Sanonta kirjaimellisesti kuvitettu. Täytynee itse piirtää samanlainen omaan sarjisblogiin jos se vaikka jotenkin mystisesti auttaisi tässä tekemisen tuskassa.
Aaaargh!
1 kommentti:
Piti vielä lisätä, että ahdistavuutta lisää se, kun joka tuutista joku valittaa samaa tuskaa. Varmaan joka kolmas Naamakirjan tilapäivityksistä on kaverin tenttiinlukuavautuminen tai muu opiskeluaiheinen mieliharmi.
Sitten sama teemaa toistuu muiden blogeissa, kahvipöytäkeskusteluissa, illallisilla ja puhelinkeskusteluissa. Kohta varmaan on Hesarin etusivun otsikkonakin opiskelustressi.
Kääk, kääk ja vielä kerran kääk!
Lähetä kommentti