Kynsienhoitoa

"Tyttönurkassa" lakattu kynsi, ei kuitenkaan allekirjoittaneen.

Improvisaatio on itsensä nolaamisen kuninkuuslaji, jossa spontaanius on avain mestaruuteen. Kun sen yhdistää siihen, että kaikkea pitää kokeilla ainakin kerran, niin lopputuloksena sitä ihminen päätyy vaikka lakkaamaan kynsiä teinityttöjen kanssa.

Nuorisotalolla oli tyttönurkka: ohjelmana kynsisettiä ja käsienhoitoa. Menin vilkaisemaan touhua kamera kourassani sillä ajatuksella, että otetaanpa tästä nuokkarin FB-sivulle parit kuvat. Kun joku heitti, että "lakataanpas Tarmonkin kynnet", niin eihän nyt semmoiseen voinut kieltävästi vastata.

Siitä se alkoi. Ensin kädet käsiteltiin jollain ihmeen kuorintavoiteella. Lopputuloksena kädet olivat pehmeät kuin vauvan peppu.

Hennosti aprikoosilta tuoksuva kuorintavoide nuorensi käsiäni ainakin kymmenen vuotta!

Sitten käsiä, oikeastaan vain kynsiä, liotettiin lämpimässä vedessä, jotta kynnen tyvessä oleva kudoskerros eli kynsinauhat oli helpompi hoitaa (lue: raaputtaa pois). Eli siinä putsattiin kynnen pinta-ala ylimääräisestä moskasta, että lakka leviää tasaisen kauniisti kynnelle. Tai näin ainakin päättelin.

Kynsinauhojen hoidon jälkeen olisi voinut viilata kynnet. Olin kuitenkin juuri edellisenä iltana leikannut kynnet, joten ne olivat niin lyhyet ettei mitään viilattavaa ollut. Pääsin yhden toimenpiteen verran pälkähästä.

Vasta nyt päästiin itse asiaan eli vuorossa oli lakkaus.

Kynsien lakkaus on taitolaji, jossa vain mielikuvitus on rajana. Itse tyydyin kuitenkin konservatiivisesti yksivärisiin kynsiin. Kuvassa ei siis ole edelleenkään allekirjoittaneen kädet.

Lakkauksen jälkeen voisi kynnet koristella esim. helmin, koristekivin tai tarroilla, mutta päätin tyytyä mustaksi, pinkiksi ja hopeaksi lakkaamiini kynsiin. Aivan viimeiseksi kynsiin kannattaisi laittaa päälilakka, jotta värilakka kestäisi kynsissä mahdollisimman pitkään. Jätin tämänkin väliin, koska tavoitteenani ei ole hirveän kauaa näitä lakkakynsiä katsella. Jälkitoimenpiteenä kädet vielä rasvattaisiin, jos olisi tunnollinen oppilas tällä kynsienhoitokurssilla. Minähän en ollut, vaan livistin pois tästä kokemuksesta huumaantuneena - vai olikohan se se lakanpoistoaine...

Joka tapauksessa hauskaa oli!

Kuvasta melkein näkee etu- ja keskisormessa olevan lakan.

Kuten kunnon oppitunnilla, oli taululle kirjoitettu toimintaohje, jonka itse huomasin vasta lopuksi, aivan liian myöhään...

Jos muuten jaksoit lukea näin pitkälle, niin katso toki Kynsienhoitoa-kuvasarja Flickristä.